Juhannusidylli

Idylle de la Nuit Estivale

Sävelkielen koonnut:         
                                            Risto Laitinen

Libretto:                             Tuulia Aho

Les mélodies assemblées et la composition par
                                  Risto Laitinen

Libretto                       Tuulia Aho

Ohjaajat:                            Tarja Kannus

                                            Anne Ålander

Musiikin johto:                   Risto Laitinen (variksenpelätti)

Metteurs en scène        Tarja Kannus
                                   
                                    Anne Ålander

Mummo                                Sari Hourula

Valittaja                                Jyrki Okkonen

Varis                                    Kaisamari Paananen

Sweet sopranos:
1. sopraano Ulla Tolppa,
2. sopraano pirjo-Riitta Silven
3. sopraano Kaisu Koivurova

 Iloinen kvartetti                     

 Kuoro

Personnages: 

Fille                           Leena Reinman-Turunen

Garçon                       Esko Strömmer

Grand-mère                 Sari Hourula

Plaignant                     Jyrki Okkonen

Corneille                       Kaisamari Paananen

Quatuor de musiciens joyeux

Chœur 

Säestys:                              

Viulu                                     Ismo Sirén

Basso                                   Jukka-Pekka Peltoniemi

Accompagnement:

Accordéon                 Jukka Pietilä

Piano                         Piia Knihtilä

Violon                         Ismo Sirén

Basse                         Jukka-Pekka Peltoniemi

Tapahtuu:                             Kesämökkikunnassa

Scène: La commune où se trouve la cabane d’été

Kaksi näytöstä. Väliaika näytösten välillä.

Deux actes. Entracte entre les deux actes. 

La présentation des auteurs et des solistes

Le compositeur Risto Laitinen dirige le chœur de chambre de  Tuira depuis 1998.

Le chœur a fait par exemple Petite Messe solennelle de Rossini et de grandes

oeuvres pour les chœurs composées par Kodály et Janácek. En plus, le chœur a présenté

des œuvres composées par Risto Laitinen, par exemple le mini-opéra Talo (Maison) en

1997, par l’Orchestre de la ville d’ Oulu dans son série de musique de chambre.  

Le chœur a célébré ses 30 années avec la comédie musicale par Laitinen, Nostalgie.

L’auteur Tuulia Aho collabore avec Risto Laitinen depuis des années.

Ils ont produit par exemple une série de chansons Lost Worlds et mini

opéra Talo (Maison). Tuulia Aho est écrivain depuis 1980. Elle a publié

14 œuvres, dont les dernières sont deux romans de fantasie, Kuikansulka

(La plume de plongeon) et

Pääsky ja yötuuli (L’hirondelle et le vent de la nuit).

La directrice Anne Ålander est professeur de musique et de drame à Madetoja

lycée de musique à Oulu. Elle a réalisé plusieurs comédies musicales et

pièces pour les enfants et les jeunes  dans les écoles à Oulu.

En plus, elle enseigne les étudiants en éducation de musique à

l’universite d’ Oulu et elle dirige des groupes d’adultes dans

l’école spécialisée en théâtre à Oulu.

Elle a enseigné le drame et le rhétorique à l’universtié d’Oulu et à plusieurs

entreprises aussi. Tarja Kannus-Kivelä a chanté avec Tuiran Kamarikuoro en

1986 – 2001 et elle a participé à plusieurs productions d’opéra. Elle a dirigé

La soprano Sari Hourula est devenue pedagogue de chant en 1998 avec

mention très bien sous l’instruction d’Airi Tokola. Depuis 2004 elle étudie

l’éducation de l’opéra en Académie Sibelius sous l’instruction d’Anita Välkki

et elle a fait sa maîtrise avec mention très bien au printemps 2007. En plus,

elle  a étudié à Oulu Polytechnique, études de spécialisation, aux cours des maîtres

Yuri Statnik, Halina Slonicka, Magdalena Blahusiakova et Sirkka Haavisto.

Sari Hourula a eu le premier prix dans la compétition de chant Otto

Vallenius en 2003. Elle est responsable de l’élocution des chanteurs aussi.

Parmi les rôles sur scène de Sari Hourula il y a par exemple Lady Billows dans l’opéra

Albert Herring de Britten, Catherine de Russie dans la première représentation de la

pièce Fjäril vingad d’Ilkka Kuusisto, et Tiina dans l’opéra Lakeuksien lukko de Pekka

Kostiainen, aussi l’été 2007.

Elle a participé aussi aux productions d’Opéra d’Oulu, par exemple Les dernières

tentations (Viimeiset kiusaukset) de Kokkonen et Juha de Madetoja. Elle a été soliste dans

plusieurs productions pour l’eglise (entre autres Stabat Mater de Rossini, Oratorio Noël

de J.S.Bach et la Passion de Marc) et dans les premières représentations de quelques

Le violoniste Ismo Sirén a travaillé dans l’Orcherstre Symphonique de la Radio

Finlandaise , dans l’Orchestre de l’Opéra National de la Finlande et dès 1989

comme premier chef de pupitre dans Oulu Symphonie. Il est le directeur-son dans l’Orchestre

du Festival d’Opéra à Savonlinna depuis 1995. En plus, il joue comme chef

de pupitre dans l’Orchestre Festival d’Helsinki, dirigé par Olli Mustonen, et ils ont joué à

Tallinne, Cologne, Tokio, Peking et Shanghai.

Comme soliste dans différents orchestres il a joué des tas de concerttos et aussi

de la musique de chambre. Ismo Sirén a été chef d’orchestre de Symphonie Oulu plusieurs

fois. Il était directeur artistique du festival de la musique à Oulu en 1994 – 2001 et

il developpe et dirige le camp de cordes à Raudaskylä depuis 2004.

La pianiste Piia Knihtilä est devenue professeur du piano en 1999. En ce moment

elle travaille comme professeur au Conservatoire d’Oulu. Elle a eu des projets

d’accompagnement pour le Chœur de Chambre de Tuira dès 1998, avec

la mini comédie musicale Nostalgia entre autres. En outre, elle joue de la musique

L’accordéoniste Jukka Pietilä a commencé à jouer de l’accordéon à privée en 1984

et il a continué ses études dans l’éducation des jeunes dans l’Académie Sibelius

en 1990 – 1995 sous la direction de Matti Rantanen. Pietilä a commencé ses études

professionnelles au Conservatoire d’ Oulu en 1997 avec Timo Kinnunen comme

professeur et il est devenu professeur d’instruction en accordéon en 2002.

Le bassiste Jukka-Pekka Peltomäki a fait son stage pour devenir maître

es Musique en 2004, la trompette comme instrument. Il a travaillé dans

Symphonie Lahti, Symphonie Oulu et dans l’Orchestre de l’Opéra National

de la Finlande. Peltoniemi a été professeur au Conservatoire de l’Ostrobotnie centrale

en 2002 – 2004 et il travaille comme professeur d’instruments en cuivre

Autres rôles dans Juhannusidylli (Idylle de la nuit estivale) par

1. Näytös

Kuoro:         

”Sinä yönä kukkaan puhkes vanha pelargonia.

Tuoksuun hehkuvaan se aukes,

ei kai sammu milloinkaan.”

Mummo:      

Rakkautta ja Substralia.

Pelargoniat tarvitsevat rakkautta ja substralia.

Ja juttelua.

Valittaja:     

Mummoista on pulaa,

aidoista mummoista, jotka kutovat sukkia

ja hoitavat kukkia.

Nykymummoja ei saa kiinni,

ne kiiruhtavat kuntosalille,

aerobiciin ja sijoitusneuvojalle.

eteenpäin suihkii kansa

kävelysauvoillansa

kansantalouteen.

Moni kokoo kännyköitä

silti moni on vailla töitä.

Kaikki osaavat lukea,

vaan eivät tahdo pukea

sanoiksi ajatuksiansa,

uinuvat muistoissansa,

onkohan tämä ansa

tämä nostalgia?

Varis:           

On suvi, lämmin ja suloinen kuin pystykorvan pentu. Juna kiitää halki Järvi – Suomen heleiden koivikoiden -

Kuoro:         

”Juna vislas just poes Kouvolasta

ja se jyskyttel Kuopijoon päen –”

Varis:           

Junassa istuu yksinäinen nuorimies, soittaja, työtön muusikko -

Kuoro:

”Juna hiljaista miestä kuljettaa.

Kuka onkaan se mies, mihin matkustaa?

On ruskea salkku ja takki,

kumisaappaat ja lippalakki.

Juna hiljaista miestä kuljettaa.

Kuka onkaan se mies?

Mikä on se maa,

se jossa saa katsella yötöntä yötä?

Vaan aikunen mies on vailla työtä,

ja siihen se loppuu se vapaus.

Vai onko hän poikkeustapaus?”

Varis:           

Hän astuu junasta – siinä hän on!

(Poika nousee junasta)

Sweet sopranos+ naiskuoro:                  

Hän on viaton kuin vanamo,

kiihkeä ja monikerroksinen

kuin tummanpunainen ruusu.

On äidin laittamat eväät:

näkkileipää, maitoa

ja rasia Sisu-pastilleja.

Varis:           

Hänen perässään astuu asemalaiturille tyttö. He tutustuivat ravintolavaunussa.

(Tyttö nousee junasta jää pojan kanssa käsi kädessä seisomaan.)

Kuoro:

”Vaunusillalla yhtä tyttölasta

minä joutessan jututtammaan jäen –”

Varis:           

He saapuvat viettämään kesää samaan kesämökkikuntaan.

Kuoro:         

Juna saapuu kesämökkikuntaan,

siellä talvisin nukkuu untaan

kuusi mummoa ja yksi vaari

ja maallemuuttajaperhe

jolla maata on yksi aari,

perhe miettii, olikohan erhe

lähteä kaupungista

tänne lampaita laskemaan –

vaan: nyt on suvi ja huvilakausi,

koivu, tähti ja kotikuusi.

Päästään juhannusta juhlimaan –

ja rakkaus se - on aina uusi.

Sweet sopranos+ Kuoro:   

”Heilu keinuni korkealle, nythän on juhannusilta.

Mesimarja paistaa ja tuomi tuoksuu ja kuulas on taivahan silta.

Heilu keinuni korkealle, rintani riemuja laulan.

kedon helyt kullalle kuiskaen poimin ja solmin sen vihreän paulan.

Heilu keinuni korkealle, linnut ne laulavat häitä.

Minä olen nuori kuin päivänkukka, en muistele suruja näitä.”

Valittaja:     

Latte, espresso ja cappucino!

Ja hienouden huippu: mukikin on pahvia!

Eikö mistään enää saa tavallista kahvia?

Varis:           

Heiluen ja keinuen saapuu iloinen kvartetti ja houkuttelee pojan mukaansa saunaan –

(Mieskvartetti saapuu pyyhkeet lanteillaan, laulaa houkuttelevan juomalaulun.)

Kvartetti:     

"Ei veteen lähtehellä saa veikot tirkistellä,

vaan viini pikariin, vaan viini pikariin.

Ei vesiin voida luottaa,

vaan viini riemun tuottaa.

Siis tirkistämme niin,

vain viini pikariin."

(Poika poistuu saunojien kanssa.)

Varis:           

Tyttö poistuu surumielisenä laaksoa kohti.

Tyttö+ kuoro:                    

"Läksin minä kesäyönä käymään

 siihen laaksohon kussa kuuntelin päivää,

kussa lintuset laulaa, metsäkanatkin ne pauhaa

ja mun sydämeni etsi lepoa ja rauhaa.

Katsoin minä alas vetten puoleen,

näin rannalla tytön ihanan ja nuoren,

joka istui ja itki, katsoi aaltoja pitkin

ja hän oli niin surullinen joka hetki."

2. Näytös     

Varis:           

Tyttö palaa nopeasti, sillä alkaa sataa –

Kuoro:         

Kesälomasää ei päätä huimaa

Jos ei sada, on liian kuivaa

Jos taas sataa, loma on pilalla

Ei voi grillata lenkkiä illalla –

(Poika palaa kvartetin seurassa.)

Mummo:      

Nyt syömään! Lihapullia ja perunamuhennosta.

Ei syömättä jaksa!

Valittaja:     

On joka kuppilassa ruokalista uusi:

canelloni, fettucini, tortellini –

Ei sovi ihmedieettiini

lihapullat eikä muusi.

Varis:           

Poika on saanut puhuttua saunakaverinsa esittämään serenadin –

Kvartetti:     

”Hän kulkevi kuin yli kukkien, hän käy kuni sävelten siivin.

Niin norjana notkuvi varsi sen, kun vastahan vaiti ma hiivin.

Ja kuni mun voimani kukoistaa ja soi minun soittoni täällä,

sinislaulujen laineilla käydä hän saa ja kulkea kukkien päällä.”

Varis:           

Tyttö punastuu heleästi ja poika päättää kosia – hän väittää olevansa paitsi työtön muusikko, myös taitava kirvesmies!

(Poika polvistuu tytön eteen.)

Kuoro:         

”Nytpä tahdon olla mä pienen mökin laittaja.

Seinät kun saan valmihiksi, toisen pään teen kammariksi.

Päähän toiseen pirttisen, sievän, kauniin, puhtoisen.

(Tyttö kääntää selkänsä.)

Varis:           

Tyttö ei vaikuta innostuneelta. Poika turvautuu järeämpiin psykologisen vaikuttamisen keinoihin ja alkaa laulaa Chydeniusta –

Poika+ kuoro:                   

Kalliolle kukkulalle rakennan minä taloni.   

Tule, tule tyttö nuori jakamaan se mun kanssani.

Jollen minä sinua saa, niin lähden täältä kauas pois

muille maille vierahille, etten sua nähdä vois.

Tyttö:           

Ei, minä en tule kalliolle kukkulalle!

Kuoro:         

Hän puhuu!

Tyttö:           

Minä lähden Tampereelle!

Kuoro:         

Haa!

Tyttö:           

Tampereelle poliisikouluun!

Kuoro:         

Hoo!      

Poika:

"Poliisi ajaa sinisellä autolla, uaa, sinisellä autolla.

Poliisilla on pillit katolla, uaa, pillit katolla.

Poliisi pamputtaa kumisella pampulla, uaa, kumisella pampulla.

Poliisi uhkaa ihmisiä putkalla, uaa ..."

Varis (huolestuneena):        

Poika on kiivasluontoinen, hän on Pohjanmaalta ja puukko – puukko on

Kauhavalta. Suomalaista laatutyötä – ruostumatonta terästä!

(Poika on tempaissut puukon esiin ja lähestyy uhkaavasti tyttöä. Tyttö taltuttaa pojan heittämällä tämän maahan judoheitolla.)

Tyttö:           

Minusta tulee poliisi!

Kuoro:         

Tuuli se taivutti koivun larvan ja meri oli lainehissa.

Minä vain istuin ja lauleskelin heilini kammarissa.

Nyt mua vierähän linnasta linnahan kantaen kahlehia.

Varis:           

Ei poikaa viedäkään vielä linnasta linnaan, sillä tyttö on onneksi käynyt itsepuolustuskurssin. Tyttö nousee Tampereen junaan –

Poika jää yksin – ilman tyttöä, ilman töitä –

(Kännykkä soi kovaäänisesti.)

Poika:          

Haloo – ai mitä? Keikka – joo, kyllä sopii! Ai Ruotsiin vai? Koko kesäksi?

(kuuluvasti) Selvä, mä tuun –

Keikka, keikka keikka koko kesäksi.

Ruotsiin tuli keikka koko kesäksi.

Varis:           

Niin poikakin nousee junaan ehtiäkseen Ruotsinlaivaan –

Kuoro:         

Moni on lähtenyt ennen häntä

Ruotsiin, Sveitsiin, Amerikkaan

parempaan elämään,

rahan perässä – tai rakkauden.

Moni on jäänyt

uuteen maahan,

aavan meren tuolle puolen,

Satumaahan.

Poika, tyttö+ kuoro:         

"Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa,

missä onnen kaukorantaan laine liplattaa.

Siellä kukat kaunehimmat luovat loistoaan.

Siellä huolet huomisen voi jäädä unholaan.

Oi jospa sinne satumaahan kerran päästä vois,

niin lähitisi en linnun lailla sieltä koskaan pois.

Vaan siivetönnä en voi lentää, vanki olen maan,

vain aatoksissain kauas entää, sinne käydä saan."

Kaikki:         

Juhannuksen jälkeen alkaa suuri suvi,

syksyyn kesä kypsyy

ja lähestyy sadonkorjuun huvi.

Ja ainoan ja ensimmäisen rakkauden jälkeen                    

saapuu toinen, ainoa ja viimeinen.

Vaan: nyt on suvi ja huvilakausi,

koivu, tähti ja kotikuusi.

Päästään juhannusta juhlimaan –

ja rakkaus se - on aina uusi.

Mummo:      

(kipittää paikalle pannu kädessä): Entäs se kahvi?